Virolaisten työperäisten maahanmuuttajien ja heidän perheidensä elämä ei ole yksinkertaista. Arki kahden maan välissä on monin tavoin haastavaa, kirjoittavat Johanna Reiman ja Kirsi Äyräs Maaseudun Tulevaisuus -lehden yliössä 19.6.2017.

 

Maaseudun Tulevaisuus 19.6.2017

YLIÖ

Työt tuovat naapurin Suomeen

Osaavat virolaiset ammattilaiset ovat tuttu näky suomalaisessa maataloudessa, teollisuudessa ja palveluissa. Vaikka olemme naapureita, Suomi ja Viro ovat erilaisia yhteiskuntia. Virolaisten työperäisten maahanmuuttajien ja heidän perheittensä elämä ei ole yksinkertaista. Arki kuluu kahden maan välissä. On myös tavallista, että vanhemmat tai toinen heistä työskentelee Suomessa lasten jäädessä Viroon.

Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Central Baltic -ohjelman rahoittamassa REGI-projektissa tavoitteena oli parantaa virolaisten sosiaalista hyvinvointia. Yksi projektin havainnoista oli, että Suomeen muuttaneet virolaiset ovat näkymätön ryhmä, jonka mahdolliset ongelmat jäävät piiloon, usein myös heidän kanssaan tekemisissä olevilta viranomaisilta huomaamatta. Vaikka virolaiset oppivat melko helposti suomea, väärinkäsityksiltä ei voi välttyä.

Virolaisessa kulttuurissa on vahva pärjäämisen eetos. Omista vaikeuksista ei ole totuttu puhumaan. Suomessa ei siksi aina huomata virolaisten kokemia haasteita. REGI-projektin asiantuntijat vierailivat monissa organisaatioissa kertomassa aiheesta. Kelan, kunnan palvelupisteen ja lastensuojelujärjestön edustajat kiittivät ongelman nostamisesta esiin. Keskusteluissa tuli ilmi, miten jopa ulkoasu hämää: kun paikalle saapuu esimerkiksi ulkonäöltään hyvin huoliteltu ja itsevarmasti esiintyvä äiti hyvin puettujen lastensa kanssa, ei välttämättä tule mieleen kysyä hänen arkielämänsä ongelmista. Onnellisuusmuurin taakse on vaikea nähdä, kun kulttuurierotkin jäävät vaikuttamaan tulkintaan.

Virolaisilla on paljon kysymyksiä ja kummasteltavaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Lapsiperheet törmäävät moniin kulttuurieroihin: esimerkiksi koulun kurinpitoa he pitävät outona ja kaipaavat opettajilta lisää auktoriteettia. Samoin päiväkotien leikin kautta toteutuvat oppimistavoitteet voivat jäädä heille käsittämättömiksi, kun lapsia ei opetetakaan vielä esikoulussa lukemaan, kuten Virossa. Työelämän käytännöissä on monia hämmentäviä asioita, eivätkä esimiehet ja työtoverit aina osaa selittää, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla.

Viranomaisten kanssa asioiminen on oma lukunsa. Juuri muuton jälkeen on paljon paperityötä, ja sen määrä ja hitaus yllättää digiasiointiin ja nopeisiin päätöksiin tottuneet virolaiset. Lomakkeet eivät aina ole selkeitä ja asioista on vaikea ottaa selvää. Monen kokemus on, että viranomainen ei neuvo oma-aloitteisesti, vaan tietoa pitää itse etsiä. Moni virolainen saakin eniten neuvoja omilta maanmiehiltään. Projektin partneri Varsinais-Suomen Viro-keskus ry tarjoaa neuvontaa viroksi: Viro-keskuksessa toimii FEM-projektin neuvontapiste, johon voi tulla kysymyksineen matalan kynnyksen periaatteella aikaa varaamatta.

Muut REGI-hankkeen osapuolet olivat Tallinnan yliopiston Rakveren osasto ja Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry, ja projekti toimi sekä Rakveressa että Turussa. Viron puolella projekti toi yhteen sosiaalityöntekijät ja opettajat, joille järjestettiin koulutusta työperäisen maastamuuton vaikutuksista perheitten hyvinvointiin. Turussa oleellinen osa projektia oli Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden työ. He järjestivät tietoiskuja vanhemmille ja ohjelmaa lapsille, ja samalla perehtyivät virolaisten maahanmuuttajien elämäntilanteisiin.

Maailman terveysjärjestö korostaa resilienssiä, henkistä kimmoisuutta. Elämä kahdessa maassa vahvistaa monella tavalla ja tarjoaa uusia kokemuksia. Monelle perheelle työskentely Suomessa tuo taloudellista hyvinvointia. Jos toinen vanhempi jää kotiin Viroon, vanhempien suhteen laatu vaikuttaa siihen, onko perheen erossaolo haitallista vai saadaanko arki sujumaan. Vaikein tilanne on, jos yksin tai sukulaisten hoitoon jääneille lapsille tulee ongelmia koulussa tai arkielämässä pärjäämisessä.

REGI-projektin aikana syntyi kaksi piirroshahmoa kertomaan virolaisten maahanmuuttajaperheiden elämästä. Sosionomiopiskelijoiden lanseeraama REGI-mummo kuvaa sosiaalisen turvaverkoston tärkeyttä - Virossa asuva mummo on perheelle tärkeä tuki. Ülle Priksin luoma notkea pieni hahmo Viguriväntti puolestaan seikkailee projektin julkaisemassa lastenkirjassa. Kati Aallon ja Johanna Airiskallion kirjoittama Viguriväntin kaksi kotimaata -kirja on saatavilla viroksi, suomeksi ja englanniksi. Kirja on luotu avuksi maahanmuuttajalapsen tunnetyöskentelyyn, kirjan avulla lapsi voi keskustella aikuisen kanssa kokemuksistaan kahdessa maassa. Viguriväntin seikkailut auttavat huomaamaan, kuinka paljon mukavia asioita elämässä onkaan.



Johanna Reiman, Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:n toiminnanjohtaja

Kirsi Äyräs, Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n toiminnanjohtaja

 

Kirjoittajat ovat työskennelleet REGI-projektissa 2015-2017

 

Tapahtumia

syyskuu 2017
M T K T P L S
28 29 30 31 1 2 3
4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17
18 19 20 21 22 23 24
25 26 27 28 29 30 1