- Varsinais-Suomella menee nyt taloudellisesti erittäin hyvin, joten edellytykset myös kunniakonsulaatin toiminnan kehittämiselle ovat entistäkin paremmat, totesi kunniakonsuli Keijo Virtanen puheessaan Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n kevätkokouksessa. Maaliskuisessa puheessaan hän loi katsauksen paitsi kunniakonsulaatin työhön, myös Viron ajankohtaiseen tilanteeseen.

 

Kunniakonsuli Keijo Virtasen esityksen ydinkohdat Varsinais-Suomen Viro-Keskuksen kevätkokouksessa 27.3.2017 (Manilla, Turku)

Viron ajankohtaisista asioista

 

Esitykseni jakaantuu kolmeen osaan. Keskityn niissä nimenomaisesti tällä hetkellä ajankohtaisiin asioihin, siis maaliskuun lopun 2017 tilanteessa.

1. Kunniakonsulaatti

Kunniakonsulaatin toiminta kohdistuu olennaisesti Itämeren alueeseen. Läheisenä yhteistyötahona on jo ainakin viiden vuoden ajan ollut Varsinais-Suomen Viro-Keskus. Varsinais-Suomessa asuu 4000 virolaista (Turussa 2000), Viro-Keskuksen jäsenmäärä on 500 (joista virolaisia 200). Kaikki nämä lukumäärät ovat nopeassa kasvussa.

Kunniakonsulaatti Keijo Virtanen kunniakonsulinaan aloitti toimintansa 2001, Viro-Keskus 1994. Viime vuonna (2016) julkaistiin kaikesta tästä toiminnasta kirja Varsinais-Suomi ja Viro, toim. Veikko Laakso ja Kirsi Äyräs. Ajan virrasta kertoo se, että kunniakonsulaatin toiminta-aikana vuodesta 2001 lähtien Virolla on ollut jo neljä presidenttiä ja kuusi suurlähettilästä Helsingissä. Viron kunniakonsuleita on nyt Suomessa seitsemän.

Oman taustani vuoksi kunniakonsulaatin toiminnassa ovat painottuneet etenkin tiede-, koulutus- ja kulttuurikysymykset sekä etenkin yhteistyö Tarton suuntaan. Turun yliopiston ja Tarton yliopiston yhteistyösopimus on vuodelta 1987. Se on itse asiassa Tarton yliopiston vanhin voimassa oleva sopimus minkään ulkomaisen yliopiston kanssa. Turun ja Tarton kaupunkien yhteistyösopimus on 20-vuotias. Erityisen merkittävä yhteistyön muoto on koko Itämeren alueella ollut laaja Itämeren alueen yliopistoverkosto vuodesta 2000 lähtien. Turun kunniakonsulaatista Viron kansalaiset ovat jo usean vuoden ajan noutaneet heille myönnettyjä passeja ja henkilökortteja enemmän kuin mistään muusta Viron kunniakonsulaatista maailmassa.

Tällä hetkellä kunniakonsulin on hyvin miellyttävää esitellä Viroa ja sen saavutuksia. Esimerkkeinä mainitsen vain saavutukset e-maailman sovelluksissa, menestyksen OECD:n Pisa-koulutusvertailuissa sekä innovatiivisen yritystoiminnan. Kun lisäksi myös Varsinais-Suomella menee nyt taloudellisesti erittäin hyvin, edellytykset kunniakonsulaatinkin toiminnan kehittämiselle ovat entistäkin paremmat.

2. Uusi presidentti Kersti Kaljulaid

Uusi presidentti oli varsin tuntematon virolaisille itselleenkin, mutta hän on hyvin kouluttautunut ja hänellä on monipuolinen työhistoria. Iältään hän on 46-vuotias. Oli luontevaa, että hän teki ensimmäisen vierailunsa presidenttinä Suomeen, samoin virallisen valtiovierailun 7. - 8.3.2017, siis aivan äskettäin.

Ensimmäisessä puheessaan presidenttinä Kaljulaid peräsi kansalaisiltaan yhteisymmärrystä ja rohkeutta, ei tuomitsemista tai pelkoa. Tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan edistäminen on hänellä toiminnan keskiössä. Hän on sittemmin korostanut, että Viron nykyinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja säilyy. Sitä edesauttavat varsin kokeneet poliitikot: ulkoministeri Sven Mikser ja puolustusministeri Margus Tsahkna.

Presidentti Kaljulaid on ehtinyt korostaa myös sitä, että Viro noudattaa pakolaispolitiikassaan niitä sitoumuksia, jotka EU:n jäsenmaiden kesken on sovittu. Myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikka suhteessa Venäjään jatkuu tähänastisella linjalla. Kaikkiaan Viro nojautuu Kaljulaidin mukaan ulkosuhteissaan Euroopan unioniin sekä Natoon.

3. Uusi hallitus

Muutaman kuukauden ikäistä Viron uutta kolmen puolueen Keskusta-vetoista hallitusta, hallituskumppaneinaan Sosiaalidemokraattinen puolue sekä Isänmaan ja Res Publican liitto, johtaa pääministeri Juri Ratas. Hän on myös Keskustan puheenjohtaja Edgar Savisaaren jälkeen. Ratas on toiminut mm. parlamentin varapuhemiehenä sekä jo alle 30-vuotiaana Tallinnan pormestarina. Hän on 38-vuotias. Enemmistö hallituksen jäsenistä on syntynyt 1970-luvulla, nuorin 1986. Hallitusta kutsutaankin ”nuorison hallitukseksi”.

Hallituksen periaateohjelmassa painotetaan sitä, että väestökysymykset ovat Viron keskeinen haaste (väkiluku, väestön hyvinvoinnin entistä tasaisempi jakautuminen, tulonjaon epätasa-arvo kuuluu suurimpiin Euroopassa). Hallituksen 18-sivuinen periaateohjelma on luonteeltaan varsin pragmaattinen, paikoin jopa yksityiskohtainen. Esimerkkinä tästä olkoon maininta siitä, että jokaiselle taataan 250 euron hautausavustus.

Vieraillessaan Helsingissä vuoden 2016 lopulla pääministeri Ratas korosti Viron nykyisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan jatkumista ja edelleen vahvistamista (ytimessä tiivis yhteistyö EU:n, Naton ja liittolaismaiden kanssa). Kahdenkeskiset suhteet Yhdysvaltojen kanssa ovat erikoisasemassa Viron turvallisuuden takaajana. Ratas totesi myönteisenä seikkana sen, että Yhdysvaltojen uusi puolustusministeri, kenraali evp James Mattis tuntee alueen varsin hyvin.

Ratas siis painottaa, ettei dramaattisia muutoksia ole tulossa. Hän päättikin Helsingin lehdistötilaisuuden puheenvuoronsa ennakoimalla, mikä olisi toimittajien ensimmäinen kysymys. Hän vastasi siihen jo ennen kysymystä: ”Viron ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkuu samanlaisena kuin se on ollut 25 vuotta.” Ratas muistutti vielä, että Nato-maana Viro käyttää jatkossakin bruttokansantuotteestaan vähintään kaksi prosenttia puolustukseen.

Ratas pitää myös Viron suhdetta pohjoismaihin erityisen tärkeänä. Suomi on hänen mukaansa aina ollut onnistunut roolimalli Virolle. Mailla on pitkät historialliset yhteydet. Tällä hetkellä jo 50 000 virolaista asuu Suomessa. Ajankohtaisista asioista pääministerit Sipilä ja Ratas totesivat, että Suomella ja Virolla on yhtenäinen Brexit- ja Turkki-politiikka.

Lopuksi tulevaisuudesta

Lähitulevaisuudesta mainitsen, että Viro tulee toimimaan EU:n puheenjohtajamaana heinäkuun alusta vuoden 2017 loppuun.

Pidemmän aikavälin ennustamisessa nojaudun Viron elinkeinoelämän kehittämissäätiön Enterprise Estonian edustajana 2004-2015 Suomessa toimineen Valdar Liiven hieman huumoripainotteisiinkin näkemyksiin Suomen ja Viron suhteista sadan vuoden päästä, siis vuonna 2117. Liive on samalla yksi kaksoiskaupunki Talsinkin puolestapuhujista. Hänen mukaansa vuonna 2117 Suomen ja Viron talousalue, FinEst Bay Area, on luonnollinen osa Aasiasta Eurooppaan kulkevaa silkkitietä. Suomi ja Viro ovat yhdessä sekä virtuaalisesti että fyysisesti. Maiden välisissä tunneleissa ovat jo pariinkin kertaan vaihtuneet eri kuljetusmuodot. Suomenlahdella kulkevat itseohjautuvat konttilaivat. Risteilyaluksia käytetään sekä matkustukseen että toimistohotelleina. Maiden välisen liikenteen vuosittainen volyymi on 34 miljoonaa matkaa, niistä puolet kaukomailta tulleiden tekemiä.

Molemmissa maissa juhlitaan vuonna 2117 toistensa itsenäisyyspäivää kansallisena vapaapäivänä. Tallinnan ja Helsingin kaupunginjohtajan apuna on yhteinen valtuusto, jonka puheenjohtaja on Talsinkin kuvernööri. Kaupallisen yhteistyön kannalta tärkeä on jo 99 vuotta sitten (siis vuonna 2018) perustettu FinEst Think Tank. Kaupallinen yhteistyö perustuu suurelta osin yhteistyöverkostoihin, ja yritysjohtajatkin etsivät pikemminkin yhteisiä ongelmanratkaisumenetelmiä kuin ovat kilpailijoita keskenään. Näin Valdar Liiven skenaariot jatkuvat kohti sitä tavoitetta, että ihminen muuttuu yhä paremmaksi ja että Suomi ja Viro ovat monessa mielessä maailman parhaita toimintaympäristöjä yhteiskunnan eri toimintalohkoilla.

Tähän on hyvä päättää, kiitos!

Tapahtumia

marraskuu 2017
M T K T P L S
30 31 1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 1 2 3