Requiem on virolaisen säveltäjän Cyrillus Kreekin merkittävimpiä teoksia ja soi nyt Turussa Viron 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Katedraali soi! -viikon tiistaina 6.2.2018 esitetty urkuversio kuultiin tiettävästi kokonaisuudessaan Suomessa ensimmäistä kertaa. Kiitämme kaikkia Viron ystäviä ainutlaatuiseen konserttiin osallistumisesta, erityiset kiitokset ansaitsevat CCA-kuoro ja Märt Krell. Tätä upeaa konserttia muistellaan pitkään!

 

 

Cyrillus Kreekin Requiem
Tiistaina 6.2.2018 klo 19 Turun tuomiokirkossa
CCA-kuoro, johtaa Märt Krell; Heikki Rainio, tenori; Markku Hietaharju, urut

Requiem on virolaisen säveltäjän Cyrillus Kreekin merkittävimpiä teoksia ja soi nyt Viron 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Katedraali soi! -viikon tiistaina 6.2.2018 esitetty urkuversio kuultiin tiettävästi kokonaisuudessaan Suomessa ensi kertaa.

”Requiemin dramaturgia ja ilmaisukeinot ovat todella järkälemaisen kompakteja. Teoksen teemojen yhtäläisyyden lähteenä toimii tässä ilmiselvästi virolainen kansanmusiikki. Sillä, onko kyseessä suorat sitaatit tai säveltäjän omat musiikilliset ajatukset, ei ole paljon väliä, koska teemojen dynaaminen, rekisterillinen ja soinnillinen monimuotoisuus vaikuttaa teoksessa luonnolliselta vironkieliseltä puheelta. Dramaturgisten maisemien osalta jakautuu teos pääasiallisesti kahteen: vakava, raskas, paikoittain tummanuhkaava ensimmäinen puolisko (1. ja 4. osa) ja sielunmessun toiveikas, pehmeävärinen koloriitti 5. ja 8. osan lopussa. Teoksen musiikillisesti painavammat osat ovat hymnimaisen arvokas Sanctus 87.osa) sekä ylevä ja kirkassävyinen viimeinen osa, Agnus Dei. Teoksen alku- ja loppuosan yhdistää Introitus-teema (”Requiem aeternam dona eis Domine”). Tasapainoisuutta ja kompaktiutta luo myös teoksen orkestraatio, jossa tärkeän osan muodostavat vaskisoitinten keski- ja matalassa rekisterissä soivat jaksot sekä pitkät urku- ja orkesteripedaalit.” (Anu Kõlar, 2001 / Käännös Märt Krell)


Cyrillus Kreek:
Cyrillus Kreek (1889 Võnnu – 1962 Haapsalu) varttui Viron Läänemaalla. Koulunopettaja-isä laittoi lapset laulamaan niin kouluissa että kotona. Vuonna 1908 Kreek meni opiskelemaan pasuunansoittoa Pietarin Konservatorioon, mutta vaihtoi säveltäjälinjalle ja valmistui 1916. Hän työskenteli Haapsalussa musiikinopettajana, Tarton Musiikkikoulussa ja Tallinnan Konservatoriossa.
Kreek keräsi kansanlauluja ja teki niistä taidokkaita sävellyksiä ja sovituksia, joista monet ovat nykyään maailmanlaajuisesti tunnettuja. Kreek oli kansanperinnettä tallentaessa Edison-fonografin pioneeri. Kreekin suurin sävellys on Requiem, mutta hänen säveltäjäolemuksensa ilmenee hyvin myös pienimuotoisissa sävellyksissä. Hän on arvostettu myös instrumentaalisäveltäjänä.
Neuvosto-Virossa oli Kreek ja hänen musiikkinsa vallanpitäjien epäsuosiossa. Hänen teoksiaan esitettiin hyvin harvoin, ja myöhemmin maailmalla mainetta niittäneiden teosten elävää esitystä hän ei oikeastaan koskaan kuullutkaan. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan tänään esitettävä urkuversio Requiemista soi kokonaisuudessaan Suomessa ensimmäistä kertaa.

Märt Krell:
Märt Krell (s. 1961) on virolainen kuoronjohtaja ja laulaja. Valmistuttuaan 1980 Tallinnan Muusikakeskkoolin musiikkiteorialinjalta hän aloitti opinnot kuoronjohto- ja musiikkipedagogilinjalla Tallinnan Konservatoriossa, josta hän valmistui kuoronjohtajaksi vuonna 1986. Opiskeluaikanaan Märt Krell oli perustamassa ja laulamassa maineikkaassa Kiigelaulukuuik-jazzlauluyhtyeessä. Kuoronjohto- ja lauluopinnot jatkuivat Sibelius-Akatemiassa; Krell osallistui toistuvasti Anders Öhrwallin, Eric Ericsonin ja Jorma Panulan mestarikursseille; A-tutkinnon hän suoritti kuoronjohdossa vuonna 1995.
Krell on johtanut lukuisia suomalaisia kuoroja: Vuosaaren Mieslaulajat 1992–1995, Amici Cantus 1996–1997, Vantaan Laulu 1995–1998, Katholikos-kuoroprojekti 1996, Pohjolan kuoro 1993–2004, Laulun Ystävät 1998–2004, Turun Oopperayhdistyksen Oopperakuoro 1998–2001, sekakuoro Finnair Singers 1994–2004 ja Kirkkonummen Kamarikuoro 1998–2004. Hän on laulanut ammattikuoroissa, kuten Radion Kamarikuorossa, ja 2005–2014 hänellä oli laulajan kiinnitys maailmalla mainetta niittäneessä Eesti Filharmoonia Kammerkoorissa. Perhesyistä johtuen Krell palasi Suomeen. Hän on toiminut Chorus Cathedralis Aboensiksen taiteellisena johtajana vuodesta 2015 alkaen.

Chorus Cathedralis Aboensis, CCA:
Turkulainen Chorus Cathedralis Aboensis (CCA) on orkesterisäestyksellisiin suurteoksiin erikoistunut lähes 80 laulajan sinfoniakuoro. CCA toimii tiiviissä yhteistyössä Turun filharmonisen orkesterin sekä Turun ja Kaarinan seurakuntien kanssa. Kuoro on perustettu vuonna 1982.
CCA-kuoron ohjelmistoon ovat vuosien varrella kertyneet kaikki keskeiset suuret teokset orkesterille ja kuorolle. Viime vuosina kuoro on esittänyt useampaankin kertaan mm. Verdin, Mozartin ja Faurén Requiemit, Beethovenin 9. sinfonian, Bachin Matteuspassion, Brahmsin Ein Deutsches Requiemin sekä Mahlerin 2. sinfonian. Kuoro esiintyy useimmiten Turun filharmonisen orkesterin kanssa, mutta on tehnyt yhteistyötä myös esimerkiksi Helsingin Kaupunginorkesterin, Sinfonian Lahden ja Lohjan Kaupunginorkesterin kanssa. Sekä Turun musiikkijuhlat että Naantalin musiikkijuhlat ovat CCA:n yhteistyökumppaneita.

 

Yhteistyössä: Varsinais-Suomen Viro-keskus ry

Viro100, EV100: Palju Õnne, Eesti!

 

Haluatko kuulla lisää? 

Märt Krell kertoo Cyrillius Kreekistä

 

Tapahtumia

elokuu 2018
M T K T P L S
30 31 1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31 1 2