„Tässä me seisomme virolaiset ja suomalaiset, heimoveljet. Juhlimme rinta rinnan ja olemme läheisempiä kuin koskaan ennen.“ Näin lausuin 10. kesäkuuta Tallinnan Vapauden aukiolla Suomen kunniaksi järjestetyn suuren ystävyyskonsertin päätteeksi. Tänään nämä sanat sopivat tilanteeseen aivan yhtä hyvin, totesi Viron pääministeri Jüri Ratas puheensa aluksi Turun yliopistolla Viron itsenäisyyspäivän juhlassa 17.2.2018.

 

Pääministeri Jüri Ratas 17.2.2018 Turussa:

 

Arvoisa presidentti Tarja Halonen!

Arvoisa rehtori Kalervo Väänänen!

Hyvät juhlavieraat!

„Tässä me seisomme virolaiset ja suomalaiset, heimoveljet. Juhlimme rinta rinnan ja olemme läheisempiä kuin koskaan ennen.“ Näin lausuin 10. kesäkuuta Tallinnan Vapauden aukiolla Suomen kunniaksi järjestetyn suuren ystävyyskonsertin päätteeksi. Tänään nämä sanat sopivat tilanteeseen aivan yhtä hyvin.

Hyvät ystävät Virosta ja Suomesta!

Minulla on suuri ilo ja kunnia tervehtiä teitä tänään täällä Turun yliopistolla,  tismalleen viikkoa ennen Viron tasavallan 100-vuotispäivää.

Tämä on meille poikkeuksellista aikaa, ennennäkemätön tapahtuma, jota yritämme juhlia sen arvon mukaisesti. Virossa juhlakausi alkoi jo vuosi sitten, kun erilaisissa tilaisuuksissa muisteltiin tapahtumia, jotka toivat Viron alueille  autonomian. Nämä vaiheet olivat erittäin tärkeitä maamme itsenäisyyden luomiselle. Juhlavuosien ohjelma jatkuu meillä aina vuoteen 2020, viimeisenä merkkipäivänä vietetään Tarton rauhansopimuksen vuosipäivää 2. helmikuuta, jolloin täyttyy 100 vuotta voitokkaan vapaussotamme päättymisestä ja rauhansopimuksen solmimisesta, tapahtumista, jotka varmistivat itsenäisyytemme.

Suomen tasavalta juhli suurta vuosipäiväänsä viime vuonna. Teidän juhlapäivänne oli silminnähden tärkeä myös virolaisille ja kosketti sydämiämme ja mieliämme. Myös minulla oli (muiden tapahtumien ohella) kunnia laulaa yhdessä muiden Viron hallituksen jäsenten kanssa 6.12. aamulla suomalaisille Yle-TV:n kautta  Maamme laulu.

Yksi viime vuoden kohokohtia oli jo aluksi mainitsemani alkukesällä Tallinnassa järjestetty ystävyyskonsertti, jonka avulla juhlimme maidemme läheisyyttä ja molempien tulevia suuria juhlia.

Hyvät paikallaolijat!

Suomen ja Viron tarinat ovat kauniita ja menestyviä.  Kansamme ovat hyvin koulutettuja, uudistusmielisiä ja sitkeitä, ja juuri näiden ominaisuuksien avulla olemme pystyneet voittamaan vaikeudet ja kasvamaan suuremmiksi, kuin kummastakaan pienestä kansasta voisi odottaa. Meillä on erilainen historia, mutta yhteiset arvot.

Maitamme yhdistävät samankaltainen kieli ja kulttuuri, vertailukelpoinen henkinen ilmapiiri ja historia. Emme suinkaan turhaan puhu toisistamme veljeskansoina ja hyvinä ystävinä. Olen iloinen siitä, että geneettinen yhteys yhdistyy maantieteelliseen läheisyyteen - maailmankatsomuksemme on kehittynyt samanlaisten vaikutusten kautta. Olemme erilaisia, mutta hyvin samankaltaisia.

Todennäköisesti suurin osa teistä tunteen hyvin Ismo Alangon,  monipuolisen suomalaisen muusikon. Hän esiintyy jälleen tänä vuonna myös Tallinnan musiikkiviikolla, joka on viime vuosina kasvanut yhdeksi Euroopan johtavista kaupunkikulttuurifestivaaleista.

Hänen musiikissaan soi usein suomalais-ugrilaisuus, joka puhuttelee yhtä lailla meitä Suomenlahden toisella puolella. Tunnen itsekin paljon virolaisia, jotka arvostavat hänen musiikkiaan kovasti, Ilmeisesti nimenomaan tämän yhteisen kaikupohjan vuoksi.

Ismo Alangon Mannerlaatat –laulussa sanat kuuluvat näin:

Kuulen kuinka mannerlaatat taas 

liikkuvat yössä  

meitä ei voi mikään erottaa 

olemme yhtä  

 

Tämä on mielestäni kaunis metafora suuressa maailmassa oman arvonsa löytäneistä Viron ja Suomen kansoista, meidän olemuksestamme. Olemme vierekkäin mutta lahden kahden puolen, erilaisella maaperällä, kumpikin kaunis ja ainutlaatuinen. Meille niin rakas Viro hiekkakivi- ja kalkkikivirantoineen, Suomen graniittikalliorannat täysin erilaisina mutta yhtä kauniina. Edes vaikeat ajat ja historian haasteet eivät ole pystyneet erottamaan meitä. Yhdessä voimme tehdä vielä lisää töitä tuodaksemme nämä yhteenkuuluvat rannat lähemmäksi toisiaan.

Hyvät kuulijat!

Jo ennen Suomen ystävyyskonserttia ja samana päivänä pelattua jalkapallo-ottelua, aikana jolloin juhlavuosien vietto vasta alkoi koota vauhtia, teimme pääministeri Juha Sipilän kanssa yhteisen lausunnon, jossa onnittelimme molempia maita ja kansoja suurten juhlapäivien aattona.

Kirjoitimme maiden välisistä läheisistä suhteista, yhdessä kuljetusta tiestä, mutta myös yhteisestä tulevaisuudesta. "Vuosisatojen ajan Suomenlahden yli myytiin suolasilakkaa ja viljaa. Kaupankäynti hyödytti molempia osapuolia. Nykyisin Suomi ja Viro vaihtavat tietoa, kulttuuria, ideoita, tehdään bisnestä ja käydään lomamatkoilla Lapissa tai Saarenmaalla."

Nämä eivät olleet pelkkiä sanoja, vaan meidän jokapäiväistä todellisuuttamme. Muistan, kuinka Virossa pantiin ilahtuneina merkille, kun presidentti Halonen kävi Saarenmaalla urkukonsertissa. Ja niin myös minä ja  perheeni vietimme tänä vuonna talvilomamme juuri Suomessa. Tämä on tavallista kanssakäymistä ihmisten välillä, ja suurin osa kansalaisten vierailuista toinen toistemme luona ei jää vain käyntiin satamassa tai pääkaupungeissa, vaan luonnollisestikin käydään myös Võrussa tai Vaasassa, Kuressaaressa tai Kuusamossa.

Noin 10 miljoonaa matkustajaa kulkee vuosittain Tallinnan ja Helsingin välillä, ja tämä luku on nykyisten arvioiden mukaan edelleen kasvamassa. Historiallisista suolasilakan kaupan ajoista olemme päätyneet siihen, että Suomi on Viron tärkein taloudellinen kumppani. Suomella on ollut erittäin tärkeä rooli Viron talouden kehityksessä viimeisen 26 vuoden aikana, kun Viro on avautunut maailmalle ja alkanut koota vaurautta.

Tulevasta kesästä alkaen suomalainen digiresepti toimii myös virolaisissa  apteekeissa, ja kesästä 2019 lähtien tulee myös Suomessa saamaan lääkkeitä Viron digitaalisella lääkemääräyksellä. Tällainen tiedonvaihto Viron ja Suomen välillä voisi innostaa myös muita Pohjoismaita ja Baltian maita kehittämään edelleen kansainvälisiä sähköisiä palveluja. Toivon, että pian digireseptien jatkoksi saamme aikaan hyvän tiedonkulun ja tiedonvaihdon Viron ja Suomen väestörekisterin, kaupparekisterin, sosiaali- ja sairausvakuutuksen sekä merenkäynnin suhteen. Tämä osoittaisi koko Euroopan unionille ja muille jäsenvaltioille erittäin käytännöllisesti, miten rajat ylittävät sähköiset ratkaisut helpottavat huomattavasti ihmisten jokapäiväistä elämää.

Eikä tässä vielä kaikki. Puhumme yhä enemmän ja jo vakavissamme Tallinnan ja Helsingin yhdentymisestä yhdeksi suurkaupunkialueeksi. Näemme tämän askeleen mahdolliset hyödyt työmarkkinoiden, kaupan, investointien ja koko alueen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Se antaisi myös meidän kansalaisillemme uusia mahdollisuuksia asumiseen, opiskeluun ja matkailuun.

Suomen ja Viron välisen pysyvän kulkuyhteyden teema on erinomainen esimerkki yhteisistä suurista ideoistamme, jotka osoittavat, että haluamme olla yhä kiinteämmin toisiimme sidoksissa ja tavoitella yhteistyössä parempaa taloutta. Siksi meidän on jatkettava keskustelua sekä omissa maissamme että myös maiden välillä, ottaen huomioon ympäristövaikutukset, taloudelliset hyödyt ja vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Tiedän, että suomalaiset tuntevat usein asuvansa kuin saarella eristyksissä, ja samoin virolaiset ovat huolissaan yhteyksistään muun maailman kanssa. Näiden tunteiden ei tarvitse jäädä ennalleen, vaan voimme päästä eroon näistä ongelmista, kun molemmat satavuotiaat  ajattelevat isosti ja katsovat tulevaisuuteen.

Viron kansallisen heräämisen ajan suurmiehet ja -naiset haaveilivat jo noin 150 vuotta sitten Viron ja Suomen suuremmasta läheisyydestä ja symbolisesta sillasta, jonka oli tarkoitus yhdistää lahden rannat toisiinsa.  Nyt olemme lähempänä sitä kuin koskaan ennen. Nykyinen aika antaa meille tosin mahdollisuuden ajatella materiaa symbolien sijaan.

Hyvät virolaiset ja Viron ystävät!

Viron tasavalta täyttää 100 vuotta! Olemme onnekas kansakunta, koska kaikilla kaltaisillamme ei ole ollut mahdollisuutta päättää omasta valtiollisesta elämästään ja hallita omaa kulttuurielämäänsä. Viron kansan toive toteutui vuonna 1918 ja julistauduimme itsenäiseksi valtioksi. Huolimatta jännittyneestä tilanteesta maailmassa ja jatkuvasta konfliktista Euroopassa uskon täysin vakuuttuneena, että itsenäisyytemme on tänään varmemmalla pohjalla kuin milloinkaan ennen. Seuraavalle sukupolvelle saamme luovuttaa omat saavutuksemme ja maamme kehittyneempänä ja parempana, aivan kuten edelliset sukupolvet sen antoivat meille.

Esivanhempamme olivat luomassa uutta valtiota täydellä sydämellä ja vakavuudella. Se vaati heiltä suurta rohkeutta, päättäväisyyttä ja mielenvahvuutta. Viron valtio ei syntynyt ilman kipua ja verenvuodatusta. Vapaussota vaati tuhansia kuolonuhreja, vielä enemmän haavoittuneita ja tuhosi lukemattomia koteja ja erotti perheenjäseniä ikuisiksi ajoiksi toisistaan. Näitä uhreja muistamme myös tänään.  

Muistamme myös kiitollisina niitä rohkeita miehiä ja naisia Virosta ja ulkomailta, jotka auttoivat palauttamaan Viron itsenäisyyden. Ja kiitämme kaikkia niitä, jotka päämäärätietoisesti olivat vaikuttamassa Viron valtion itsenäistymiseen siinä vaiheessa, kun välillä katkennutta valtion ketjua jälleen yhdistettiin. Emme myöskään unohda isien, äitien ja isovanhempien panosta, kun he tekivät töitä ja pitivät yllä Viroa ja virolaisuutta vieraan vallan aikana. Ilman heidän kovaa työtään ja omistautumistaan Viron kansa ei voisi tänään juhlia vapaan valtionsa 100-vuotisjuhlaa.

Onnittelen tämän vuosipäivän kynnyksellä kaikkia virolaisia kotimaassa ja koko laajassa maailmassa. Heidän joukossaan on luonnollisesti paljon niitä, jotka ovat sitoneet elämänsä Suomeen joko tilapäisesti tai pitempään. Hyvät maanmiehet, olette aina tervetulleita  ja odotettuja kotimaahan.

Virolaiset kaikkialla maailmassa ovat erittäin ylpeitä maamme juhlavuodesta ja jakavat sen ystäviensä, sukulaistensa ja tuttaviensa kanssa.

Toivotan teille kaikille juhlallista Viron tasavallan 100-vuotispäivää!

Onnea Virolle ja onnea Suomelle!

Tapahtumia

syyskuu 2018
M T K T P L S
27 28 29 30 31 1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30